Frankenstein - Elävä ruumis! Saavuttaako tieteellinen hulluus täydellisen ihmisen?
Vuonna 1931 Universal Picturesin tuotos Frankenstein osoittautui ikoniseksi kauhuelokuvan klassikoksi, joka loi vahvoja kuvia, jotka ovat edelleen osa populaarikulttuuria. Elokuva perustuu Mary Shelleyn samannimiseen romaaniin (1818) ja kertoo hirvittävän tarinan nuoresta tiedemiehestä, Victor Frankensteinsti, joka luo laboratoriossaan elävän olennon.
Frankensteinin roolihahmoa esittää Boris Karloff, jonka ikoninen suoritus on jäänyt elämään elokuvahistorian muistiin. Karloffin Frankenstein ei ole hirviömäinen, brutaalit etäisesti kuviteltu olento; hän on traaginen hahmo, joka kamppailee olemassaolonsa kanssa ja kaipaa rakkautta ja hyväksyntää.
Elokuvan ohjaajana toimi James Whale, joka tuossa ajassa oli Universalin johtava kauhuelokuvien ohjaaja. Whale loi Frankensteinista visuaalisesti vaikuttavan teoksen: goottilainen arkkitehtuuri, sumuinen ja dramaattinen valaistus, sekä hirvittävät meikit antavat elokuvalle ikimuistoisen tunnelman.
Tarina ja teemat:
Frankensteinin juoni seuraa Victor Frankensteinstiä (Colin Clive), nerokasta mutta häiriintynyttä tiedemiestä, joka uskoo pystyvänsä luomaan elämän laboratoriossa. Hän kerää ruumiinosia eri haudoista ja yhdistää ne toisiinsa galvanismilla.
Kun Frankensteinin luomus herää henkiin, hän on järkyttynyt sen ulkomuodosta. Olento (Boris Karloff) on hirvittävä näköinen, mutta sillä on myös lapsenmieli ja inhimillinen halu rakkautta ja ystävyyttä.
Frankenstein kieltäytyy ottamasta vastuuta luomuksestaan, ja olento pakenee laboratoriosta kohti kylää. Pelon vallassa ihmiset jahtaavat olentoa, joka vain tahtoo löytää paikkansa maailmassa.
Elokuva käsittelee monia filosofisia teemoja, kuten:
- Tieteen vastuu: Frankensteinin tarina on varoitus siitä, että tieteellinen kunnianhimo voi johtaa katastrofiin, jos sitä ei toteuteta eettisten periaatteiden mukaisesti.
- Olentojen oikeudet: Elokuva herättää kysymyksen siitä, millaisia oikeuksia meillä on myöntää elolliselle olennoille, jotka ovat erimuotoisia ja “hirviömäisiä”.
- Rakkaus ja hyväksyntä: Frankensteinin olento kaipaa rakkautta ja ystävyyttä, mutta hänen ulkonäkönsä estää häntä saamasta sitä. Elokuva tuo esiin tarpeen hyväksymään ja kohdella kaikki ihmiset tasa-arvoisina riippumatta heidän ulkomuodostaan.
Näyttelijät ja tuotanto:
Frankensteinissa esiintyy monia aikansa tunnetuimpia näyttelijöitä:
| Nimi | Rooli |
|---|---|
| Boris Karloff | Olento |
| Colin Clive | Victor Frankenstein |
| Mae Clark | Elizabeth Lavenza |
| John Boles | Henry Clerval |
| Edward Van Sloan | Yliopiston professori |
Elokuva kuvattiin Universal Studiosin studioilla Hollywoodissa. Tuotanto oli suhteellisen edullinen, mutta visuaaliset efektit ja meikit olivat edeltäjiensä tasoa korkeampia. Elokuvan musiikki sävellettiin Bernard Herrmannin toimesta.
Frankenstein on edelleen yksi kauhuelokuvan merkittävimmistä teoksista. Se on herättänyt lukemattomia jatko-osia, uudelleen tulkintoja ja parodioita. Elokuva on myös vaikuttanut vahvasti populaarikulttuuriin, ja Frankensteinin olento on yksi tunnetuimmista fiktiivisten hahmojen joukossa.
Elokuvan klassikoksi julistaminen perustuu moniin tekijöihin:
- Boris Karloffin ikimuistoinen esitys: Hänen tulkintastaan Olennosta on tullut ikoninen ja se on inspiroinut monia muita näyttelijöitä.
- James Whhalen ohjaustyö: Hän loi visuaalisesti vaikuttavan ja tunnelmaltaan vahvan elokuvan, joka on edelleen mieleenpainuva katsoa.
Frankenstein on kiehtova elokuva, joka kestää aikaa ja innostaa katsojia pohtimaan syviä filosofisia kysymyksiä. Se on vahvasti suositeltava kaikille kauhuelokuvien ystäville ja niille, jotka haluavat tutustua klassiseen Hollywoodin tuotantoon.
Frankensteiniä voi pitää myös symbolisena tarinana: se varoittaa tieteen vaaroista ja korostaa ihmisyyden arvoa.